C. 9h,§89₁156
Ilmestyskirja §8,9,11,15,16, Tuomiot Selitetty: Pergamonin Seurakuntajakson Pasuuna ja Kulho (3)
Shalom,
3sS: Smyrnan seurakuntajakson vainojen jälkeen Pergamonin seurakuntajakson herätys alkoi 312/313 jKr. Nantesin/Milanon ediktillä, kun Länsi- ja Itä-Rooman valtakunnan keisari Konstantinus (keisari 306–337) julisti uskonnonvapauden. Silloin ilmestyi toisenlaisiakin haasteita. Kolmannen sinetin mustanhevosen symbolin sanoman mukaan pääongelma siitä lähtien oli, että paikallistasolla antikristilliset poliittiset johtajat alkoivat manipuloida uskovia.
3-4s2S: Vuodesta 312 vuoteen 1520 koko kristillisen yhteiskunnan näkökulmasta antikristillinen henki ruumiillistui roomalaiskatolisiin johtaviin ylipiispoihin ja paaviin, joiden kanssa maan kuninkaat harjoittivat haureutta. Tämä oli laajamittainen selitys toisen sinetin salaisuudesta Pergamonin ja Tyatiran seurakuntajaksoissa.
1-2s1S: Jo kristillisten seurakuntien alussa, Rooman paikallisseurakunta oli poikennut totuudesta ja ottanut käyttöön kaikenlaisia pakanallisia tapoja, kun vuonna 41 keisari Claudius oli karkottanut mm. juutalaiset uskovat tästä kaupungista (Ap.t. 18:2).
Silloin Antikristuksen henki ja voima oli täyttänyt väärin voideltuja uskovia.
Rukous heiltä, jotka uskovat, että he elävät seurakuntien viimeisten sekuntien aikana (Dan. 12:4), Bert
3-4s3P: Neljäs (Tyatiran) herätys alkoi v. 606 ja pian sen jälkeen viimeiset Pergamonin herätykset sammuivat. Sitten kolmanteen pasuunaan puhallettiin, Ilm. 8:10-11, <Ja kolmas enkeli puhalsi pasuunaan. Ja taivaasta putosi suuri tähti, joka paloi kuin soihtu. Ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesien lähteisiin. 11. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmasosa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli käynyt karvaaksi.>
Tässä puhutaan puroista ja niiden lähteistä, eli makeasta vedestä. Raikkaat vesivirrat Uudessa testamentissa puhuvat Jumalan sanasta. Jeesus Kristus oli sanonut samarialaiselle naiselle, että voisi antaa hänelle elävää vettä (Joh. 4:10).
¤ Se on elävä vesi, joka tulee ihmisessä lähteeksi ja kumpuaa iankaikkiseen elämään (Joh. 4:14; Ilm. 22:17).
Tämä vesi puhdisti tämän syntisen naisen ja muuttui hänessä eläväksi vedeksi. Mutta se ei ollut vielä täydellinen kääntymys. Pyhän Hengen kaste ei ollut vielä tapahtunut. Pyhä Henki ei ollut vielä tullut.
3s: Pergamonin herätyksessä samankaltaiset uskovat olivat hengellisiä potentiaalisia uskovia, joiden nimet olivat olleet Karitsan elämänkirjassa. Jumalan sana oli puhdistanut heidät. Mutta monet eivät täysin hyväksyneet Jumalan sanaa. Purot ja vesilähteet olivat olleet osa Jumalan maata, osa Sanan ja Sen lupausten perustaa, tässä tapauksessa herätyksen seurakuntia (vrt. 3c§12, Ilm. 12:15-16).
Samoin monet papit olivat puhuneet valtion hyväksymällä tavalla. Se oli ollut puutteellinen evankeliumi. Siksi Herra Jeesus oli puhunut Pergamonin sanansaattajalle Jumalan kaksiteräisenä terävänä Sanana (Hep. 4:12 ja Ilm. 2:12).
¤ Pergamonin seurakuntajakson tähtisanansaattaja Martin oli ollut sotilas, josta kääntymisensä jälkeen oli tullut Toursin piispa (6i§6(8)10, 1-7s).
Ulkopuolelta katsottuna tässä seurakuntajaksossa edistyminen oli ollut hämmästyttävää. Keisarin ja valtion myötätunnolla kokoontui monia ja suuria ryhmiä. Mutta Jumala tietää, kuka heistä oli täysin antautunut ja valmis vastaanottamaan Pyhän Hengen lopullisen sinetin, ja kuka ei (Ef. 4:30).
¤ Lopulta ne vedet päättyivät mereen, mikä on maallisia ihmisjoukkoja, ilman, että he olisivat syntyneet ylhäältä (vrt. Ilm. 17:15).
Jumala tuomitsi tällaiset uskovat antaessaan Jumalan sanan purojen ja lähteiden tulla katkeriksi ja suolaisiksi, kuten meri. Katkeruuden ja muiden paineiden johdosta monet uskovat luopuivat ja kuolivat hengellisesti, Hep. 12:15, <Ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet sen vuoksi saastu,>
¤
3K: Kolmas kulho kertoo nimikristityistä Pergamonin seurakuntajakson virroissa ja lähteissä, Ilm. 16:4-7, <Ja kolmas [enkeli/sanansaattaja] vuodatti kulhonsa virtoihin ja vesilähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi. 5. Ja minä kuulin vesien enkelin/sanansaattajan sanovan: ”Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin tuomitsit. 6. Sillä pyhien ja profeettojen verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juotavaksi. Sen he ansaitsevat.” 7. Ja minä kuulin alttarin sanovan: ”Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, oikeat ja vanhurskaat {ovat} sinun tuomiosi.”>
Näille kristityille puroista ja vesilähteistä tuli täysin myrkyllisiä. He eivät olleet tukeneet herätyksiä ollenkaan. Sen sijaan he olivat osallistuneet herätyksen pyhien ja profeettojen tappamiseen. Tästä Jumala ilmoitti meille, että sitä ei ikinä anneta anteeksi. Heidän tuleva paikka on tulinen järvi (Ilm. 20:15).
¤ Herätyksen ulkopuolella oli ollut Saatanan valtaistuin (Ilm. 2:13a).
Pyhien ja profeettojen oli pitänyt taistella keskellä pimeyden johtajia. Mutta Jeesuksen nimessä ja uskossa he olivat voittaneet (Ilm. 2:13b).